Elinkeinoharjoittajan elinkeinotulon ulosmittaus

Ulosottokaaren 4 luvun 64 §:ssä säädetään luonnollisen henkilön toistuvan elinkeinotulon ulosmittaamisesta. Pykälän 1 momentin mukaan elinkeinoa harjoittavan luonnollisen henkilön saamasta toistuvasta elinkeinotulosta jätetään ulosmittaamatta viisi kuudesosaa. Tietyin, momentissa mainituin edellytyksin velalliselle voidaan jättää tätä enemmän tai tätä vähemmän. Pykälän 2 momentin mukaan lisäksi noudatetaan soveltuvin osin, mitä muun ohessa suojaosuudesta ja menettelystä palkan ulosmittauksessa säädetään.… Jatka lukemista Elinkeinoharjoittajan elinkeinotulon ulosmittaus

Ulosottolaitoksen antamaan vireilletuloilmoitukseen voi hakea muutosta

Vastoin voimassa ollutta ulosottoviraston päätelmiä ja alioikeuksien oikeuskäytäntöä Itä-Suomen hovioikeus on 20.05.2021 antamallaan päätöksellään katsonut, että ulosottoviraston vireilletuloilmoitus on jo valituskelpoinen eikä ulosottovelallisen tarvitse odottaa ulosmittauspäätöstä saadakseen vastustamisperusteensa tutkituksi käräjäoikeudessa. Oikeuskirjallisuudessa todetaan, että se, että ulosottomies hyväksyy asian vireille tulleeksi, on valituskelpoinen, koska ulosottovelallisella on tässä asemassaan tiettyjä velvollisuuksia ilman, että ulosottomies on vielä tehnyt… Jatka lukemista Ulosottolaitoksen antamaan vireilletuloilmoitukseen voi hakea muutosta

Kevytmielinen velkaantuminen velkajärjestelyn esteperusteena ja sen merkityksen poistuminen

Velkajärjestelylain 10 §:n 7 kohdan mukaan velkajärjestelylle on este, jos velkojen perusteesta ja syntyolosuhteista, velallisen tavasta hoitaa talouttaan tai muista seikoista voidaan päätellä olevan todennäköistä, että velallinen on velkaantunut harkitusti velkajärjestelyä silmällä pitäen tai velallisen velkaantumisesta johtuneita toimia voidaan kokonaisuutena arvioiden pitää piittaamattomina ja vastuuttomina ottaen huomioon velallisen ikä, asema ja muut olosuhteet sekä se, ovatko luotonantajat… Jatka lukemista Kevytmielinen velkaantuminen velkajärjestelyn esteperusteena ja sen merkityksen poistuminen

Hovioikeus kumosi 26.2.2021 kiinteistön ulosottomyyntiä koskevan päätöksen

Oikeus- ja ulosottokäytännössä on katsottu, että tarjous ei ole alittanut selvästi omaisuuden käypää hintaa, jos tarjous on ollut vähintään 70 prosenttia käyvästä hinnasta.Kiinteistö on esitetyn selvityksen perusteella ollut huutokaupattavana kerran kolmen viikon ajan sellaisena vuodenaikana, jolloin yleisen tietämyksen mukaan kiinnostus loma-asuntoihin ei ole suurimmillaan.  Itä-Suomen hovioikeus 26.2.2021 antamallaan päätöksellä nro 83, Dnro U 20/494 katsoi,… Jatka lukemista Hovioikeus kumosi 26.2.2021 kiinteistön ulosottomyyntiä koskevan päätöksen

Riidattomat velkomisasiat eli summaariset asiat

Asioista, joissa asianosaisten välillä ei ole riitaa, mutta kantajalla on tarve hakea oikeuksiaan tuomioistuimen kautta esim. saadakseen ulosottokelpoisen ratkaisun, haetaan ulosottoperuste summaarisessa menettelyssä, joka on yksinkertaisempi, edullisempi ja nopeampi kuin laaja riita-asian oikeudenkäyntimenettely. Tällaisia riidattomia eli summaarisia asioita ovat yleisimmin erilaiset maksamattomiin velkoihin tai huoneenvuokriin liittyvät asiat. Jos riidaton kannevaatimus on vastaajan katsomalla tavalla perusteeton… Jatka lukemista Riidattomat velkomisasiat eli summaariset asiat

Kulutusluottoa koskeva lainsäädäntö

Kuluttajansuojalaki 7 luku (27.8.2010/746) Kuluttajaluotot Yleiset säännökset 1 § (14.10.2016/851) Soveltamisala Tässä luvussa säädetään kuluttajaluotoista. Kuluttajaluotolla tarkoitetaan luottoa, jonka elinkeinonharjoittaja (luotonantaja) sopimuksen mukaan myöntää tai lupaa myöntää kuluttajalle lainana, maksunlykkäyksenä tai muuna vastaavana taloudellisena järjestelynä. Tämän luvun säännöksiä sovellettaessa kuluttajaluottoon rinnastetaan vuokra- tai muu sellainen sopimus, jonka nojalla tavara luovutetaan kuluttajan hallintaan ja jonka ehtojen mukaan tavaran käteishinta ja… Jatka lukemista Kulutusluottoa koskeva lainsäädäntö