Asioista, joissa asianosaisten välillä ei ole riitaa, mutta kantajalla on tarve hakea oikeuksiaan tuomioistuimen kautta esim. saadakseen ulosottokelpoisen ratkaisun, haetaan ulosottoperuste summaarisessa menettelyssä, joka on yksinkertaisempi, edullisempi ja nopeampi kuin laaja riita-asian oikeudenkäyntimenettely. Tällaisia riidattomia eli summaarisia asioita ovat yleisimmin erilaiset maksamattomiin velkoihin tai huoneenvuokriin liittyvät asiat. Jos riidaton kannevaatimus on vastaajan katsomalla tavalla perusteeton niin se kannattaa riitauttaa jotta asia jatketaan riita-asian oikeudenkäyntimenettelyä noudattaen. Esim. kohtuuttomat perintäkulut voi riitauttaa ja myöntää itse pääoman riidattomaksi tai jos peritään vanhentunutta velkaa niin silloin vaaditaan koko kannetta hylättäväksi koska myös liitännäiskustannukset ovat vanhentuneet päävelan vanhentuessa.
Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetut tietyn määräistä saamista, häätöä ja hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista koskevat hakemukset käsitellään yksinkertaistetussa eli niin sanotussa summaarisessa menettelyssä. Sen edellytyksenä kuitenkin on, että asia kantajan käsityksen mukaan ei ole riitainen.
Haastehakemuksesta on käytävä muun muassa ilmi:
– asianosaisten eli kantajan ja vastaajan nimet sekä vastaajan henkilö-/ly-tunnus ja kotipaikka,
– asianosaisten taikka heidän laillisen edustajan tai asiamiehen puhelinnumero ja osoite (prosessiosoite), johon asiaa koskevat kutsut, kehotukset ja ilmoitukset sekä hakemusmaksusta laadittava lasku voidaan lähettää. Jos kantaja ei tiedä vastaajan osoitetta, hänen on ilmoitettava, mitä hän on tehnyt osoitteen selvittämiseksi.
Itse velkomukseen liittyen haastehakemuksessa on ilmoitettava: 1) kantajan yksilöity vaatimus/vaatimukset 2) ne seikat, joihin vaatimus välittömästi perustuu eli perusteet 3) huoneenvuokrasuhteesta johtuvassa riita-asioissa huoneiston sijaintipaikkakunta 4) oikeudenkäyntikuluvaatimus, jos kantaja haluaa vaatia oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, 5) millä perusteella käräjäoikeus on toimivaltainen, jos toimivalta ei muutoin ilmene haastehakemuksesta tai sen liiteasiakirjoista ja 6) ettei asia kantajan käsityksen mukaan ole riitainen (käräjäoikeuden lomakkeessa valmiina).
Haastehakemus on lisäksi kantajan tai sen laatijan allekirjoitettava. Mikäli laatija ei samalla ole kantaja, laatijan on ilmoitettava ammattinsa ja kotipaikkansa. Jos kantaja käyttää asiamiestä, esitettävä valtuutus.
Saatavan yksilöinnillä tarkoitetaan sitä, että haastehakemuksesta ilmenee saatavan laji ja määrä. Yleisimpiä saatavalajeja ovat pääoma, korkojäämä, oikeudenkäyntikulut ja näille mahdollisesti vaadittava korko. Korkovaatimuksesta on puolestaan käytävä ilmi korkokanta ja se, mistä lähtien korkoa vaaditaan. Jollei korosta ole muuta sovittu, voi hakija pääsääntöisesti vaatia saatavalleen laillista korkoa. Laillisella korolla tarkoitetaan korkolain 4 § 1 momentin mukaista viivästyskorkoa, joka on 7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva viitekorko. Jos vaaditaan muuta kuin laillista korkoa, on vaatimuksen perustuttava nimenomaiseen sopimukseen tai sitoumukseen. Muu, kuin laillista korkoa tarkoittava vaatimus on nimenomaisesti perusteltava.
Oikeudenkäyntikulujen osalta oikeusministeriö on antanut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 c §:n nojalla asetuksen (425/2012), jonka mukaan oikeudenkäyntikuluja voidaan tuomita:
Velan pääoman ollessa alle 300 euroa – enintään 50 euroa (korkeampi taksa 80 euroa), johon määrään vaadittaessa lisätään kantajalta perittävä oikeudenkäyntimaksu 65/86 euroa
Velan pääoman ollessa vähintään 300 euroa, mutta enintään 1000 euroa – enintään 80 euroa (korkeampi taksa 120 euroa), johon määrään vaadittaessa lisätään mainittu oikeudenkäyntimaksu 65/86 euroa
Velan pääoman ollessa yli 1000 euroa tai kyseessä on häätöä koskeva asia – enintään 110 euroa (korkeampi taksa 160 euroa), johon määrään vaadittaessa lisätään mainittu oikeudenkäyntimaksu 65/86 euroa.
Jos oikeudenkäyntikuluja ei ole vaadittu, niitä ei tuomita. Oikeudenkäyntikulut sisältävät posti-, puhelin- ja kopiointikulut, kaupparekisteriotteen sekä arvonlisäveron ja palkkion. Oikeudenkäyntikulut voidaan tuomita korkeamman taksan mukaan, jos asia on tavanomaista vaativampi (asiassa käyty sovintoneuvotteluja, asia on vaatinut erityistä oikeudellista asiantuntemusta ym.). Erityisistä kuluista, kuten käännöskuluista, voi vaatia korvausta erikseen. Sen sijaan taulukon taksat ylittäviä oikeudenkäyntikuluja voidaan tuomita vain painavista syistä. Koskaan ei voida tuomita enempää kuin on vaadittu. Oikeudenkäyntikululuille voidaan vaatia korkoa aikaisintaan kuukauden kuluttua ratkaisun antamisesta.
Kun haastehakemus saapuu käräjäoikeuteen; asia kirjataan ja se saa diaarinumeron. Käräjäoikeus laatii haasteen ja huolehtii sen tiedoksiannosta vastaajalle. Kun vastaaja on saatu haastettua, hänellä on pääsääntöisesti 14 vuorokautta aikaa vastata kanteeseen. Menettely riippuu tämän jälkeen vastaajan toimenpiteistä:
1. Jos vastaaja ei anna vastausta määräajassa, ei esitä kiistämälleen perusteita tai vetoaa ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla ei selvästi ole vaikutusta asian ratkaisemiseen, asiassa annetaan yksipuolinen tuomio, joka kantajan on annettava vastaajalle tiedoksi. Velallinen voi 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista hakea takaisinsaantia käräjäoikeudelta (ulosoton vireille tuleminen ei ole tuomion tiedoksi antamista vaan se edellyttää tuomion ja muutoksenhakuohjeiden fyysistä tiedoksisaamista). 2. Jos vastaaja myöntää kanteen kokonaan tai osittain, asiassa annetaan myönnetyiltä osin tuomio.
3. Jos vastaaja kiistää perustellusti kanteen, asia muuttuu riitaiseksi ja sen käsittelyssä noudatetaan laajan riita-asian käsittelyjärjestystä, jolloin asia tulee istuntokäsittelyyn.
Oikeudenkäyntimaksu kirjallisessa valmistelussa ratkaistavissa summaarisissa asioissa on 65/86 euroa. Mikäli kantaja kuitenkin peruuttaa kanteensa ennen kuin käräjäoikeus on ehtinyt laatia haaste