Asioista, joissa asianosaisten välillä ei ole riitaa, mutta kantajalla on tarve hakea oikeuksiaan tuomioistuimen kautta esim. saadakseen ulosottokelpoisen ratkaisun, haetaan ulosottoperuste summaarisessa menettelyssä, joka on yksinkertaisempi, edullisempi ja nopeampi kuin laaja riita-asian oikeudenkäyntimenettely. Tällaisia riidattomia eli summaarisia asioita ovat yleisimmin erilaiset maksamattomiin velkoihin tai huoneenvuokriin liittyvät asiat. Jos riidaton kannevaatimus on vastaajan katsomalla tavalla perusteeton… Jatka lukemista Riidattomat velkomisasiat eli summaariset asiat
Kuukausi: tammikuu 2021
Takauksesta ja panttauksesta
Takaus ja panttaus annetaan aina sen varalta, ettei päävelallinen täytä sitoumustaan. Vakuus raukeaa päävelan maksun myötä (vrt. KKO 2008:46 kohta 12). Takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain 1 §:n 2 momentin mukaan lain säännöksiä sovelletaan siltä osin kun muuta ei johdu takaus- tai panttaussitoumuksesta. Takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain 1 §:n 3 momentin mukaisesti lain säännöksistä ei kuitenkaan,… Jatka lukemista Takauksesta ja panttauksesta
Haasteeseen vastaaminen
Kun saat haasteen niin voit riitauttaa sen käräjäoikeudelle. Esim. jos sinulta peritään vanhentunutta velkaa niin voit lausua käräjäoikeudelle seuraavasti: ASIA Vastaus asiassa E 21/XXXX Kiistän kanteen vaatimukset kokonaisuudessaan vanhentuneina. Koska en ole saanut haastehakemuksen 12.11.2010 eräpäiväisestä saamisesta vaatimusta 3 vuoden määräajoin niin velka on vanhentunut ja kanne tulee hylätä kokonaisuudessaan. Voit vaatia myös oikeudenkäyntikulujesi korvaamista.… Jatka lukemista Haasteeseen vastaaminen
Perintätoimien reklamointi
Velallisella on oikeus saada tietoja velkatilanteestaan Velallisella on perintälain 4 a §:n nojalla ja pyynnöstä oikeus saada velkojalta tai esimerkiksi perintätoimistolta ajantasainen tieto velkojensa kokonaismäärästä ja perusteista, erittely maksamattomista veloista ja niiden lyhennyksistä sekä selvitys velkapääomalle kertyneiden korkojen ja kulujen määräytymisestä. Tiedot ovat velalliselle maksuttomia. Erittelyn ja selvityksen laatimisesta voi vaatia kohtuullisen korvauksen, jos edellisen… Jatka lukemista Perintätoimien reklamointi
Tiettyjen kuluttajaluottojen enimmäiskorko 1.1. – 30.9.2021
Tiettyjen kuluttajaluottojen enimmäiskorkoa tiukennettiin – kuten 1.7.2020 – vuodenvaihteessa voimaan tulleella väliaikaisella lainsäädännöllä. Tilapäiset muutokset ovat voimassa 1.1.–30.9.2021. Jos vuoden 2020 väliaikaisen hintasääntelyn aikana otit uuden lainan tai teit uusia nostoja vanhasta lainasta, uusi väliaikainen sääntely ei koske niiden korkoja, vaan korot ovat voineet nousta vuodenvaihteessa. Tiettyjen kuluttajaluottojen korkoa rajattiin vuodenvaihteessa korkeintaan kymmeneen prosenttiin. Samalla… Jatka lukemista Tiettyjen kuluttajaluottojen enimmäiskorko 1.1. – 30.9.2021
Ulosottoa koskevaa oikeuskäytäntöä
Korkeimman oikeuden ratkaisu 2021:1 Perustelut Asian tausta ja kysymyksenasettelu 1. A Oy:llä (yhtiö) oli velkoja ulosotossa 34 334,27 euroa, joiden suorittamiseksi ulosottomies oli 16.11.2018 vahvistanut maksusuunnitelman. Maksusuunnitelman mukaan yhtiö sitoutui suorittamaan siinä mainittujen saamisten määrän ulosottomiehelle suunnitelman mukaisesti. Maksusuunnitelman voimassaoloaika oli 16.11.2018-30.4.2019 ja lyhennyserä oli 1 200 euroa kuukaudessa. 2. Ulosottomies oli 19.11.2018 ottanut väliaikaistoimella… Jatka lukemista Ulosottoa koskevaa oikeuskäytäntöä
Kulutusluottoa koskeva lainsäädäntö
Kuluttajansuojalaki 7 luku (27.8.2010/746) Kuluttajaluotot Yleiset säännökset 1 § (14.10.2016/851) Soveltamisala Tässä luvussa säädetään kuluttajaluotoista. Kuluttajaluotolla tarkoitetaan luottoa, jonka elinkeinonharjoittaja (luotonantaja) sopimuksen mukaan myöntää tai lupaa myöntää kuluttajalle lainana, maksunlykkäyksenä tai muuna vastaavana taloudellisena järjestelynä. Tämän luvun säännöksiä sovellettaessa kuluttajaluottoon rinnastetaan vuokra- tai muu sellainen sopimus, jonka nojalla tavara luovutetaan kuluttajan hallintaan ja jonka ehtojen mukaan tavaran käteishinta ja… Jatka lukemista Kulutusluottoa koskeva lainsäädäntö
Kuluttajaluoton oikeuskäytäntöä
Korkeimman oikeuden ratkaisu 2019:8 Perustelut Asian tausta ja kysymyksenasettelu 1. S oli joulukuussa 2013 tehnyt R Oy:n kanssa sopimuksen 30 euron määräisestä pienlainasta. Lainan saamisen edellytyksenä oli ollut joko lainanottajan itsensä järjestämä henkilötakaus tai A Oy:n myöntämä maksullinen takaus. Takauspalvelua A Oy:ltä oli voinut hakea lainahakemuksen yhteydessä tai sitä ennen tekstiviestillä tai A Oy:n internetsivulla. Takauspalvelun… Jatka lukemista Kuluttajaluoton oikeuskäytäntöä
KKO 15.1.2021 antama ratkaisu 2021:2 yksipuolisen tuomion lainvoimaisuudesta ja muutoksen hakemisesta
Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2021:2 katsonut, että Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden 14.11.2014 antama yksipuolinen tuomio ei ole tullut lainvoimaiseksi koska hakija ei ole näyttänyt saaneensa yksipuolista tuomiota tiedokseen. Ulosmittaus tai velkajärjestelyhakemus jossa yksipuolinen tuomio on mainittu ei ole lain tarkoittama yksipuolisen tuomion asiakirjan fyysinen tiedoksisaanti. Koska edellä mainitulla perusteella muutosta tulee hakea käräjäoikeudesta jätettiin yksipuolisen tuomion… Jatka lukemista KKO 15.1.2021 antama ratkaisu 2021:2 yksipuolisen tuomion lainvoimaisuudesta ja muutoksen hakemisesta
Korkein oikeus antoi maksuohjelman sitovuudelle vahvan merkityksen – toisin kuin käräjä- ja hovioikeus.
Korkeimman oikeuden 4.1.2021 antama ratkaisu KKO 2021:1 ulosoton maksusuunnitelman sitovuudesta ulosottovelallisen tilivarojen ulosmittauksessa. Korkein oikeus antoi maksuohjelman sitovuudelle vahvan merkityksen – toisin kuin käräjä- ja hovioikeus. Ulosottomies oli vahvistanut velallisena olleelle yhtiölle kirjallisen maksusuunnitelman määräajaksi. Ulosottomies oli kuitenkin ulosmitannut yhtiön pankkitililtä maksusuunnitelmaan kuuluneita velkoja vastaavan määrän varoja yhtiön noudattaman maksusuunnitelman voimassaoloaikana. Käräjäoikeus hylkäsi A Oy:n… Jatka lukemista Korkein oikeus antoi maksuohjelman sitovuudelle vahvan merkityksen – toisin kuin käräjä- ja hovioikeus.